Haloo! Täällä ITÄ – kuuleeko meitä kukaan?

Julkaistu:

Kuntavaaleihin on aikaa hitusen verran yli kuukausi ja ensi viikolla saadaan ehdokasnumerotkin, joilla sitten pelataan. Olen koettanut profiloitua Idän (isolla kirjaimella) edustajaksi. Miksi? Ei Kampissa tai Ullanlinnassa asuvalla kaupunginvaltuutetulla ole minkäänlaista käsitystä siitä, millaista elämä on täällä Idässä.

Idällä takoitan tässä tapauksessa aluetta, joka alkaa Herttonimestä ja jatkuu aina Östersundomiin asti Itäväylän kahden puolen. . Alueella on monta omaleimaista aluetta, joiden luonne tulee säilyttää.


Marjaniemi, Vartiokylä-Vartioharju, Mellunkylä ja Östersundom ovat selkeästi pientaloalueita. Alueet täydennysrakentuvat omatoimisesti mm. tonttien jakojen yhteydessä. Östersundomin alueen liittäminen Helsinkiin herätti aikanaan suurta huomiota. Nyt sen kehittäminen on jäissä tehdyn kaavan hylkäämisen vuoksi. On kuitenkin asukkaidenkin kannalta tärkeää, että se saadaan vauhtiin. Alueella on paljon rakentamiseen sopivaa maa-aluetta. Täytyy kuitenkin muistaa, että alueen luonne ei saa rikkoontua päättömällä täydennysrakentamisella.

Unelias idän suunta alkoi sitten rakentua 1950-luvulla, jolloin kaupungistuminen vauhdittui. Herttoniemi on yksi maamme ensimmäisistä lähiöistä, Roihuvuori tulee täällä Idässä heti perässä ja Puotilakin. Rytinällä jatkunut kaupungistuminen rakennutti Puotinharjun, Kontulan, Myllypuron 1960-luvulla. Vuosaaren rakentaminen alkoi samoihin aikoihin, mutta se liitettiin Helsinkiin vasta vuonna 1966. Mellunmäki nousi 1970-luvulla.

Näitä yllä mainittuja alueita voisi kutsua ”vanhoiksi”. Kulunut aika on muovannut ne omanlaisikseen, kaikilla niillä on oma luonteensa ja erityispiirteensä. Täydennysrakentamiselle on näilläkin alueilla tilaus, mutta se täytyy tehdä järkevästi. Olen ilahtunut entisen kotilähiöni Myllypuron kehityksestä. Muutin sinne vanhempieni kanssa vuonna 1965. Oli aikoja, jolloin en uskaltanut nuorena miehenä kulkea joidenkin alueiden läpi. Nyt koko paikka on erinomaisesti pessyt kasvonsa ja sen kaduilla lapsuuden ja nuoruuden muistoissa kulkeminen tuottaa suurta iloa.

Kaupunki tarvitsee asuntoja. Kun asuntorakentamisen volyymi on tarpeeksi suuri, niin hintatasokin pysyy kohtuullisena. Kaavoitus on tarpeen pitää tarpeeksi vauhdikkaana, jotta asuntopula ei haittaisi kaupungin elinvoimaisuuden kehittämistä. Täydennysrakentaminen on hyvä asia rakennusmaan vähetessä, mutta se on pidettävä laadukkaana. Asuntojen tulee olla tasokkaita ja ympäristön pitää säilyä asukkaille laadukkaana. Luontorvoja tulee kunnioittaa. Osittain luontoarvojen takia pidän Itää erinomaisena asuinpaikkana.

Aloitin sillä, kuinka tärkeää on, että kaupunginvaltuustoon valitaan edustajia eri alueilta. Jos pääsen valtuustoon, niin lupaan pitää Itä-Helsinkiä esillä eri tilanteissa ja vaikuttaa kotiseutumme kohtaloihin, sen kehittymiseen: Itä-Helsingin Kokoomuksen ehdokkaiden vaalilauseena on: ”Ylpeästi Idästä!”. Se kertonee kaikille paljon siitä, millä asenteella minäkin valtuustopaikkaa tavoittelen!

Lisää julkaisuja

9.5.2021

SOTE – mikä meitä mahtaa odottaa

Helsingin sosiaali – ja terveyspalveluiden kohtalosta alkaa kaiken aikaa kuulua yhä huolestuneempia äänenpainoja. Hallitus vie rytinällä eteenpäin SOTE-uudistusta, joka on

3.4.2021

Asuinympäristöstä on huolehdittava…

Toinen kriteeri asuntorakentamisessa on asuinympäristön laatu. Ovatko palvelut paikalla?